Internetillä tarkoitetaan maailmanlaajuista tietokoneverkkojen verkkoa. Usein puhutaankin pelkästä verkosta internetiä tarkoitettaessa. Internet koostuu miljoonista nettisivuista.
Internet on yhteisnimitys TCP/IP-protokollaa (Transmission Control Protocol/Internet Protocol) käyttäville verkoille. Protokolla tarkoittaa yhteyskäytäntöä: se on kahden tietoa vaihtavan osapuolen, esimerkiksi ohjelmien välinen sopimus siitä, miten kommunikointi tapahtuu. Sopimuksella pyritään muun muassa parantamaan tiedonsiirron luotettavuutta, helpottamaan erilaisten virheiden huomaamista ja nopeuttamaan tiedonsiirtoa.
Internetissä eri verkot ovat yhteydessä toisiinsa. Internetissä olevat tietokoneet voivat seurustella keskenään.
Koska internet on useiden eri verkkojen muodostama, kukaan ei omista sitä. Tämän vuoksi ei ole olemassa mitään virallisia yhteisöjä, jotka loisivat käyttösääntöjä internetiin. Ja koska internet toimii maailmanlaajuisesti, kansalliset laitkaan eivät päde kuin kyseisessä maassa.
Netin käyttötavat
Jokaisella internetiin kytketyllä tietokoneella on oma IP-osoitteensa. IP-osoite (internet protocol) on pitkä numerosarja, esimerkiksi 194.100.208.130. Numerosarjat ovat vaikeita muistaa, ja siksi internet-liikennöinnissä käytetään niin sanottuja internet-osoitteita, esimerkiksi www.tietoturvaopas.fi. Turvallista netiä käyttöä varten kannattaa tutustua VPN palveluihin.
Internetin liikennettä ohjaavat reitittimet opastavat liikenteen oikeaan IP-osoitteeseen, kun osoitekenttään on syötetty tämä kirjaimista koostuva, niin sanottu verkkotunnus eli domain-nimi.
Internetiä käytetään yhteydenpitoon ja nykyisin jo mitä erilaisimpien asioiden hoitamiseen. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa viranomaisasioinnista siirtyy verkkoon. Jo nyt internetistä voi ladata asiointiin tarvittavia lomakkeita.
Pankkiasiointi
Suomalaiset ovat internet-pankkiasioinnin pioneereja. Raha- ja vakuutusasioiden hoitaminen verkossa vaatii, että siirrettävät tiedot on suojattu huolellisesti ja että verkossa asioijan tunnistaminen on aukotonta. Pankkiyhteyksissä käytetäänkin SSL-yhteyttä, jossa koko yhteyden aikainen liikenne on kryptatty eli salattu. Liikennöinnin sisältämä tieto muutetaan salakieliseksi ja puretaan alkuperäiseen asuunsa vasta vastaanottajapäässä.
Verkkopankissa asiakas tunnistetaan huolellisesti. Pankin sivuille kirjaudutaan asiakastunnuksella ja salasanalla, ja jokainen rahan siirto vaatii kertakäyttöisen tunnusluvun käyttämistä.
Kaupankäynti
Maksaminen verkossa tapahtuu joko luottokortilla tai verkkopankissa tunnusluvuilla. Luottokorttitietojen joutumisesta vääriin käsiin verkkokaupankäynnissä on puhuttu paljon, mutta suhteessa käydyn kaupan määrään väärinkäytökset ovat olleet vähäisiä. Jos verkkokaupan kohde maksetaan verkkopankilla, silloinkin käytetään pankkiasioinnista tuttuja turvallisuuskäytänteitä.
Turvallinen sähköinen asiointi ja kansalaisvarmenteet
Kansalaisvarmenteilla tarkoitetaan poliisin myöntämällä henkilökortilla tai vastaavan turvatason tarjoamalla muulla toimikortilla olevia Väestörekisterikeskuksen myöntämiä varmenteita.
Henkilökortti on tarkoitettu kansalaisten ja organisaatioiden turvalliseen sähköiseen asiointiin. Kortin avulla voi asioida turvallisesti avoimissa tietoverkoissa.
Henkilökortti mahdollistaa todentamisen ja salauksen sekä sähköisen allekirjoituksen. Suomen kansalaisilla kortti toimii myös matkustusasiakirjana (passi) pohjoismaiden lisäksi 19:ssa Euroopan maassa. Henkilökorttia haetaan poliisilaitokselta.
Kansalaisvarmenne voidaan myöntää Suomen kansalaiselle tai Suomessa vakituisesti asuvalle ulkomaalaiselle. Kansalaisuustietoa ei tallenneta varmenteen tietosisältöön.
Kansalaisvarmenne on sijoitettavissa myös muille korteille, esimerkiksi pankkien maksukorteille tai matkapuhelimessa olevalle SIM-kortille.
Lue lisää osoitteista www.vaestorekisterikeskus.fi tai www.sahkoinenhenkilokortti.fi.
WWW-sivujen selailu
Internetissä liikkumisesta käytetään sanaa selailu tai surffailu. Selailun juohevuuteen vaikuttaa muun muassa se, millainen internet-yhteys ja tietokone käyttäjällä on.
Evästeet eli keksit
Käyttäjän koneelle internetistä tallentuvien evästeiden tai keksien (cookies) avulla internetissä liikkumisesta tallentuu tietoa. Sen avulla seurataan erilaisten palvelujen käyttöä – vaikkapa sitä, mihin kellonaikaan palvelussa on eniten kävijöitä.
Eväste on käyttäjän tietokoneen kiintolevylle tallentuva tiedosto. Evästeet eivät itsessään ole vaarallisia; ne ovat tavallisia tekstitiedostoja, eivät ohjelmia.
Koska evästeen avulla voidaan seurata käyttäjän surffailutottumuksia, moni ei pidä niistä. Evästeet voi poistaa selaimiin kuuluvilla ominaisuuksilla. Jos poistaa evästeen ja vierailee uudelleen samalla sivustolla kuin aiemminkin, sivusto ei tunnista kävijää. Jos sallii evästeen ja tulee uudelleen tutulle sivustolle, sivusto muistaa kävijän: kyseinen linkki näkyy erilaisella värillä kuin muut.
Evästeen poistaminen esimerkiksi suomenkielisestä Internet Explorerista 6.0:
Valitse selaimen Työkalut -> Internetasetukset -> Yleiset -> Väliaikaiset internettiedostot -> Poista evästeet
Linkit
Surffailu perustuu linkkeihin, joiden avulla siirrytään internetsivulta toiselle. Myös eri dokumenttityypeissä voi olla linkkejä. Niitä klikkaamalla avautuu internet-selain ja kyseinen sivusto.
Tavallisten www-linkkien tekemiseen ei tarvitse pyytää lupaa, eikä linkitettävä voi kieltää kirjallisuusviitteeseen rinnastettavan linkin tekoa tekijänoikeudellisin perustein.
Keskustelu
Internetissä on paljon erilaisia reaaliaikaisia keskustelualueita, ircejä (IRC = Internet Relay Chat) ja chattejä. Näissä ei keskustella sähköpostitse vaan kirjoittamalla viestejä suoraan keskustelupalstalle.
Näiden palstojen vaara ja houkutus on niiden sähköpostia suurempi anonyymius: keskustelualueella ei käytetä nimiä eikä keskustelijoista yleensä jää sivustolle näkyviin jälkiä, joiden perusteella heidät voisi jäljittää. Tarvittaessa IRC:ssä käyttäjät voidaan jäljittää, samoin kuin muilla keskustelufoorumeilla.
Harkitse tarkkaan, mihin annat internetissä henkilökohtaisia tietojasi kuten nimeä tai sähköpostiosoitetta. Jos jollakin sivustolla kysytään tietojasi, tarkista, että sivuston ylläpitäjä kertoo rekisteriselosteessa, mihin tietoja käytetään ja luovutetaanko niitä edelleen.
Internetissä on paljon materiaalia, joka ei sovi lapsille tai alaikäisille. Keskustele lastesi kanssa surffailusta ja internetin turvallisesta käytöstä. Ideoita ja neuvoja saat Pelastakaa lapset ry:n nettisivuilta.
Tiedonhaku, tiedostojen lataaminen
Internetin ehdottomasti suosituin käyttötapa on tiedon hakeminen. Siinä auttavat hakukoneet – muun muassa Google ja AltaVista.
Ladattaessa tiedostoja internetistä varovaisuus on paikallaan. Esimerkiksi virukset kulkevat usein juuri liitetiedostojen mukana.
Uutiset
Internet on nopea uutiskanava. Nopeus syö syvyyttä: kun uutisia tehdään nopeasti, niitä ei yleensä ehditä taustoittaa huolellisesti. Harkitse, mihin lähteisiin luotat.
Verkkopelit
Internetissä voi myös pelata. Vaihtoehto kiehtoo, koska tällöin ei tarvitse pelata yksin vaan kaverina tai vastustajana on oikea pelaaja. Ellei peliä tarvitse ostaa voidakseen pelata sitä verkossa, yleensä pelioikeuden saadakseen on luovutettava ainakin yhteystietonsa.
Kehittyneet reaaliaikaiset verkkopelit vaativat suorituskykyisen laitteiston.
Opiskeleminen
Internet on mahdollistanut täysin uudenlaisen tavan opiskella. Verkko-opiskelun avulla esimerkiksi lukiolaiset voivat suorittaa kursseja, joita heidän omassa koulussaan ei muuten olisi tarjolla. Verkkoa käytetään paljon täydennys- ja perehdytyskoulutukseen. Verkko-opiskelussakin pitää muistaa lähdekritiikki.
Etätyö
Tietoverkot ovat tuoneet mahdollisuuden tehdä töitä muualla kuin missä työpaikka varsinaisesti sijaitsee. Useimmat teleoperaattorit tarjoavat erittäin turvallisia etätyöratkaisuja.
Myös kannettavien tietokoneiden tietoturvasta on huolehdittava. Kun saastunut kannettava tietokone kytketään yrityksen sisäverkkoon, haittaohjelmat leviävät koko verkkoyhteisöön.